Vatsalaukkujumi

Olen jo pidemmän aikaa tiennyt, ettei elintapani ole kohdallaan. Olen myös tiennyt, ettei mun kannata tehdä asialle mitään ennen kuin juuri se oikea fiilis napsahtaa mieleeni. Olen siis vain odotellut, miten se tapahtuu. No, perjantaina se tuli. Vatsaani korvensi. Tuntui, ettei ruoka etene mahalaukusta eteenpäin, vaan se jää sinne jumiin. Edes minulle tavanomainen refluksi ei ”toiminut”, kun tuntui, että sekin olisi voinut helpottaa oloani. No joo, refluksi on ollut aina osana elämääni ja joskus yläasteella jopa mietin, että se on ihan normaalia, muillakin on sitä, kunnes kuulin, että se on sairaus. Siitäkin olisi hyvä päästä eroon.

Viestitin miehelleni, että voisiko hän googlettaa, että mitkä ruoat auttavat ruoansulatukseen, vatsaan ja suolistoon. Itselläni ei ollut mahdollisuutta tätä asiaa tarkistaa. Tahtoisin tehdä tämän tällä kertaa luomuna. Ei lääkkeitä. Mun on syötävä itseni terveeksi. Tarvitsen enemmän elävää ruokaa elääkseni itse paremmin. Vettäkin tarvitsen lisäämään energisyyttäni. Mieheni vastasi tähän, että omenat, kaurapuuro, kokojyvätuotteet, rasvaton liha ja maito, kasvikset, papuruoat, sitruuna, lohi ja valkosipuli voisivat auttaa tässä. Ilmoitin, että siinä on meidän seuraava kauppalista.

Mistä oloni sitten johtui? Sitäkin on hyvä varmasti tarkastella. Edellisenä iltana olin mennyt nukkumaan joskus 23-00 välillä. Kello oli herättämässä 4:00, 4:05 ja 4:10 ihan varmuuden vuoksi, että varmasti heräisin ajoissa. Minulla olisi kaksi ja puolituntia aikaa käydä suihkussa, laittautua ja lähteä ajamaan kohti Vantaata. Söin kotosalla tuhdin aamupalan, eli pari leipää, jossa päällä oli voita, juustoa ja kurkkua. Lisäksi söin jugurtin ja join kaksi kuppia kahvia. Minun olisi pitänyt lähteä ajamaan 6:30. Starttasin pihasta vasta 7:10. Tämä tiesi sitä, että minulla olisi kiire ajella Vantaalle. Yhden veskitauon pidin, muuten posotin musiikit pauhaten kohti kohdetta. Laukussani oli pähkinöitä, jotka unohdin popsia.

Pääsin Guinot-tiimipäiville vihdoin hieman myöhässä. Join kupillisen kahvia, söin Domino-keksin. Noin 12 maissa menimme porukalla syömään. Söin jotain paneroitua kalaa 2 isohkoa filettä, kermaviilikastiketta, ”annanperunoita”, maustettuja pariisinperunoita, couscoussalaattia, kikhernesalaattia, salaattia, salaatinkastiketta 2 leipää ja ehkä jotain muutakin lautaseltani löytyi. Ruokajuomana oli lasi vettä ja lasi maitoa. Lisäksi join jälkkärikahvit tai no, osan siitä. Ehkä syystäkin jäi osa juomatta. Ahdoin itseni hyvin hyvin tukalan täyteen, sillä lautaseni oli ääriään myöden täynnä. Samoin pienempi salaattilautanen. Koulutuspäivän jatkuessa oli vielä yhdet kahvittelut kera omenatoscakakun. Hyvää oli ja siinä vaiheessa oli jo ehkä aikakin syödä hieman jotain.

Minulla olisi ollut koulutuspäivän jälkeen mahdollisuus käydä lähellä sijaitsevassa Jumbo-kauppakeskuksessa taikka nähdä sillä suunnalla asustelevia kavereita, kummityttöä taikka sukulaisia, mutta oloni oli ylipäätään tukala ja vähäenerginen. Hyppäsin autoon ja ajoin Hartolaan. Mielessäni oli päivälliseksi Subwayn tonnikalapatonki. Tiesin jo tilatessani, että puolikas riittäisi. Tilasin kokonaisen ja ahdoin sen itseeni aikalailla väkisin. Yritin valita leipäni kasvikset refluksin rajoissa, mutta sipuli sitten epähuomiossa jäikin leivän sisuksiin. Se ei välttämättä ollut kovin hyvä. Join 2 lasillista vettä leivän kyytipoikana. Aijjettä! Miksiköhän ahdistaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>